Monenlaista ommeltavaa

Posted on

Morsiuspuku luovutettu asiakkaalle viime viikolla ja se oli just hyvä! Istui hyvin kaikkine muutoksineen ja alushame hoitaa tehtävänsä hyvin helman kohottajana ja liikkumisen helpottajana. Paljon onnea tulevalle avioparille! On se vain aina jollain tapaa liikuttava hetki luovuttaa hääpuku tulevalle morsiammelle..

Toisen morsiusasiakkaani puku on kaavoitettu ja koeversio yläosan kaavasta tehty. Tarkoituksena on testata kaavan istuvuus puvun yläosassa ennenkuin lähdemme leikkaamaan lopullisia kankaita 🙂 Se on aina fiksua, kun haetaan taattua istuvuutta tai halutaan vielä testata minkälaiset väljyydet yläosaan halutaan.

Näiden ohella olen ehtinyt työstämään muutamaa muuta asiakastyötä: nahkaista sporrania (miesten kiltti-hameen kanssa käytettävä nahkakukkaro) ja voimistelupuvun muokkaustyötä. Voimistelupuku lähtee tänään matkaan omistajalleen ja sporran odottelee laukkupahvia, jotta kukkarosta tulee riittävän tukeva käyttötarkoitukseensa. Kukkarostakin jossain vaiheessa kuvasatoa luvassa!

Omalla vapaa-ajalla olen ehtinyt hieman edistämään cosplay-asuani: mekko on miltein valmis, vain pari selän yksityiskohtaa puuttuu. Kuvia tulossa lähiaikoina~


Cosplay-asun tekoa vapaa-ajalla

Posted on

Vapaa-ajalla työskentelen oman ompeluprojektin parissa: teen uutta cosplay-asua syyskuun Tracon -tapahtumaan Tampereelle 🙂 Pelasin vastikään läpi kivan pohjoismaalaisen PC-pelin nimeltä ”Fran Bow” ja tykkäsin kovin! Tästä syystä innostuin ajatuksesta cossata pelin päähahmoa eli juurikin Fran Bowta. Tältä hän näyttää:

Asuun kuuluu haalean keltainen mekko leveällä kauluksella ja vihertävällä rusetilla, mustavalkoraidalliset sukkahousut sekä ruskeat lyhytvartiset nahkasaappaat. Hiukset ovat omasta takaa miltein sopivat jo sellainaan, hieman pitää leikkuuttaa lyhyemmäksi ja sävyttää lähemmäksi hahmon hiusväriä. Myös sopivat nahkasaappaat löytyvät omasta komerosta. Tytön apurina pelissä on pikimusta kissa Mr. Midnight, joka on tarkoitus ottaa mukaan cosplayhin: täytyy siis etsiä jostain tuollainen musta kissapehmo, ei kellään teistä sattuisi olemaan? 🙂

Mekko on edennyt tähän pisteeseen:

Mekon nurjalle puolen tulee kuminauhakiristys vyötärölle ja helma lyhenee huomattavasti. Kädentiet on vielä kääntämättä, mutta muuten alkaa olla valmista 🙂

Värit natsaavat todella hyvin alkuperäishahmon asun kanssa. Roikkuva rusettikin on alakuloisen onnistuneesti uskollinen hahmolle 😀

Ihanaa ommella pitkästä aikaa uutta cossia <3 Se on vain niin antoisa harrastus tuo cosplay, että sitä edelleen jaksaa, vaikka lähenen jo 30 ikävuotta. Innostus on huipussaan edelleen pukuja tehdessä ja tapahtumissa käydessä <3 Viime vuonna tein myös mekkopuvun, mutta silloin lisänä olivat peruukki, otsaan kiinnittyvä kristalli sekä suomuiset jalat ja kädet. Millainen puku olikaan? Vilkaiseppa TÄSTÄ viime vuoteen~


Oma uusi cosplay-asuni :)

Posted on

Vuoden tauon jälkeen ehdin tekemään itselleni uuden cosplay-asun Tracon-tapahtumaan, joka pidettiin viikko sitten Tampere-talossa Tampereella. Valmis cosplay-asu näkyy alla olevassa kuvassa.

Asu sisältää peruukin ja otsajalokiven, polven yläpuolelle ulottuvan mekon ja suomukädet ja -jalat. Peruukin ostin käytettynä ja kiinnitin siihen puolikkaasta muovipallosta valmistamani jalokiven (maalasin pallon sisäpuolen kimaltavalla maalilla). Tarvitsin hahmoa varten piilolinssit, sillä minulla on luonnostaan vihreät silmät sinisen sijaan. Hankin piilolinssit Cybershopista ja olivat kyllä loistava hankinta: en ole koskaan käyttänyt yhtä miellyttäviä piilareita, sillä nämä eivät kuivattaneet silmiä taikka tuntuneet ikäviltä ollenkaan 🙂

kokopuku_pienib

Mekon kuosittelin valmiskaavasta, jonka löysin Suuresta käsityölehdestä ja siitä tuli juuri toivotun mallinen. Sovitusmuutokset olivat lähinnä yläosan kavennuksia, jotta puku istuisi ja pysyisi hyvin päällä. Suomukädet ja jalat valmistin softiksesta, josta ensin leikkasin suomun malliset palat (n. 470kpl), kiinnitin ne joustavaan ihonväriseen kankaaseen käsin ja lopuksi spray-maalasin halutulla värillä. Värjostuksia loin vielä akryylimaaleilla saadakseni suomuihin realistisemman ulkonäön.

Asu oli kaikin puolin mukava yllä eivätkä suomut olleet lainkaan niin epäkäytännölliset kuin etukäteen ajattelin: softiksen taipuisuuden johdosta ne mukautuivat liikkeisiin eivätkä olleet moksiskaan, jos joku ohikulkija niitä hipaisi 🙂 Asu opetti minulle myös uutta mm. softiksen työstämisestä, sillä en ole aiemmin tehnyt siitä suomumaista pintaa.

suomuja

Teen mielelläni jatkossakin yksityiskohtia softiksesta, sillä sitä on miellyttävä työstää. Rakastan myös tällaista käsityötä, jossa saa näpertää ja olla pikkutarkka 🙂 Tekisin tällaisia töitä innolla myös teatteritarkoituksiin, jos vain joskus tulee tarvetta ja halua löytyy myös oppia enemmän tällaisesta työstämisestä joko softiksen tai muun materiaalin parissa. Todella kiehtovaa! Työstäminen oli lisäksi terapeuttista tekemistä: saman toistamista, mutta rauhassa ja omaan tahtiin 🙂